KUINKA PERUSTAN OMAN LEVÄHDYSALUEEN
Mitä levähdysalue tarkoittaa käytännössä?
- Alue jätetään vesilinnustuksen ulkopuolelle koko metsästyskauden ajaksi. Tämä on levähdysalueen tärkein ehto – häiriöttömyys on edellytys sille, että linnut viihtyvät alueella riittävän kauan ja ehtivät kerätä tarvittavat energiavarastot ennen muuttoa.
- Vieraspetopyyntiä jatketaan tai tehostetaan. Tehokas pienpetopyynti parantaa pesimätulosta ja lisää alueen vetovoimaa vesilinnuille.
- Olemassa olevia riistanhoitotoimia, kuten lintulaskentoja ja turvallisen pesinnän edistämistä, jatketaan. Seuranta tuottaa arvokasta tietoa alueen linnustosta ja auttaa kehittämään levähdysaluetta edelleen.
Käytännössä levähdysalue ei siis tarkoita uusia velvoitteita – useimmiten riittää, että jatketaan hyvää riistanhoitotyötä ja jätetään yksi alue vesilintujen rauhaan.
KUINKA PERUSTAN OMAN LEVÄHDYSALUEEN
Miten perustaminen etenee?
SOTKA-levähdysalueverkostoon liittyminen on suoraviivaista – ei raskasta byrokratiaa, ei suuria investointeja. Useimmiten pelkkä yhteydenotto hanketyöntekijöille riittää alkuun, olipa yhteydenottaja sitten alueen omistaja tai metsästysoikeuden haltija. Hanketyöntekijät hoitavat tämän jälkeen alueen linnustoarvojen selvittämisen ja arvioivat kohteen soveltuvuuden osaksi verkostoa – maanomistajan ei tarvitse olla linnustoasiantuntija.
1.
Yhteydenotto
Ota yhteyttä hanketyöntekijöihin. Pyydä lisätietoja painamalla nappulaa ja lähetä meille viesti. Hanketyöntekijöiden yhteystiedot löytyvät myös tämän sivuston alalaidasta.
2.
Kartoitus
Kohteen alustava arviointi. Lintuvesiasiantuntijat tekevät kartta- ja taustatietojen perusteella arvion kohteen soveltuvuudesta.
3.
Maastokäynti
Mikäli kohde täyttää vesilintujen luonnonravintokohteen elinympäristövaatimukset hanketyöntekijät tutustuvat alueeseen paikan päällä yhdessä omistajan tai metsästysoikeuden haltijan kanssa.
4.
Kohteen toiminta
Sovitaan kohteen toiminnan pelisäännöistä, kuten rauhoitusajasta, vieraspetopyynnistä sekä linnuston seurannasta. Mahdollisuuksien mukaan kuvataan kohde dronella.
5.
Sopimuksen
allekirjoitus
Allekirjoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuva, ei-juridisesti sitova, kohteen rauhoitussopimus ulottuen Helmi-elinympäristöohjelman loppuun (vuoteen 2030). Sopimus voidaan halutessa irtisanoa kesken kauden.
KUINKA PERUSTAN OMAN LEVÄHDYSALUEEN
Levähdysalueeksi sopivat alueet.
Levähdysalueelle ei ole asetettu pinta-alavaatimuksia: myös pienet kohteet ovat tervetulleita verkostoon. Levähdysalue voi olla monenlainen vesiympäristö – tärkeintä ei ole alueen koko tai tyyppi, vaan se, että se kerää vesilintuja luontaisesti ja tarjoaa riittävästi ravintoa ja häiriöttömyyttä syysmuuton aikana.
Verkostoon soveltuvia kohteita ovat muun muassa:
- Kokonainen lintujärvi tai sen lahti
- Meren- tai järvenlahti
- Rakennettu tai ennallistettu kosteikko
- Suon osa tai tulvaniitty
- Kaupunki- tai teollisuusalueen entinen prosessi- tai hulevesiallas
Syksyisin vesilinnut ruokailevat usein laajemmalla alueella, mutta kerääntyvät yöpymään ja levähtämään häiriöttömille kosteikoille. Siksi on tärkeää löytää sopivia levähdysalueita kaikkialta Suomesta – myös pienemmät ja epätavanomaisemmat kohteet voivat olla arvokkaita osia verkostoa.
Hankkeessa on todettu, että uuden kohteen perustamisella on usein myös kannustava vaikutus lähiympäristössä. Kun alueelle saadaan yksi uusi levähdysalue, sen esimerkki herättää kiinnostusta naapureissa ja paikallisissa metsästysseuroissa – ja poikii usein uusia kohteita. Näin verkosto kasvaa luontevasti ja sen vaikuttavuus vahvistuu alue kerrallaan.
HYVÄN LEVÄHDYSALUEEN OMINAISUUKSIA
- Ei lisäruokintaa
- Järjestelmällinen vieraspetopyynti
- Häiriötön kosteikko, jossa linnut voivat viipyillä koko syksyn
- Linnuston syyslaskennat
- Ohjausta mahdolliseen hoitosuunnitelmaan
Usein kysytyt kysymykset:
Sitooko levähdysalueen perustaminen minua juridisesti?
Ei. Levähdysalue perustuu vapaaehtoiseen, ei-juridisesti sitovaan sopimukseen. Sopimus voidaan halutessa irtisanoa kesken sopimuskauden. Toiminta ei aiheuta maan- tai vesialueen omistajalle uusia lakisääteisiä velvoitteita, eikä levähdysaluesopimus vaikuta alueen omistussuhteisiin tai mahdollisiin tuleviin maankäyttöpäätöksiin.
Aiheutuuko levähdysalueesta kustannuksia?
Levähdysalueverkostoon liittyminen ja siihen kuuluminen on vastikkeetonta. Paikalliset metsästysseurat järjestävät kohteilla vieraspetopyyntiä ja BirdLifen paikallisjärjestöt vesilintujen seurantaa, jotka eivät myöskään aiheuta kustannuksia maanomistajille tai metsästysoikeuden haltijoille.
Alueella ei tarvita erityisiä investointeja eikä viranomaislupia – kyse on yhteistyöstä, ei rajoittavasta suojelupäätöksestä.
Voiko levähdysalue olla vain osa järveä?
Kyllä. Levähdysalue voi olla kokonainen järvi, mutta yhtä hyvin esimerkiksi järven tai meren lahti, ennallistettu kosteikko, suon osa tai kaupunki- ja teollisuusalueiden entinen prosessi- tai hulevesiallas. Tärkeintä ei ole alueen koko tai tyyppi, vaan se, että alue kerää lintuja ruokailemaan ja levähtämään luontaisesti – eli tarjoaa riittävästi ravintoa ja häiriöttömyyttä syysmuuton aikana.
Saako alueella metsästää?
Vesilintujen metsästys on levähdysalueella kielletty koko metsästyskauden ajan. Kiellon tarkoituksena on turvata linnuille häiriötön ympäristö, jossa ne voivat kerätä riittävät energiavarastot ennen syysmuuttoa.
Vieraspetojen pyynti sekä muu metsästystoiminta alueella on sallittua. On kuitenkin syytä huomioida, että muusta metsästyksestä ei tulisi aiheutua häirintää vesilinnuille – toistuva häirintä voi ajaa linnut liikkeelle ennenaikaisesti ja vesittää levähdysalueen tarkoituksen.
Saako levähdysalueella olla vesilintujen ruokintaa?
Levähdysalueilla ei sallita vesilintujen keinoruokintaa tai houkutteluruokintaa Tutkimukset todistavat, että vesilintujen keinoruokinta vääristää lintujen luonnollista käyttäytymistä ja ravinnonhankintaa. Keinoravinto ei korvaaluontaisen elinympäristön monipuolista ravintopohjaa, eikä se tue muuttokunnon kehittymistä samalla tavalla kuin luontainen ravinto.Hyvä levähdysalue houkuttelee lintuja luonnostaan: riittävän rehevänä ja häiriöttömänä se tarjoaa kaiken linnuston tarvitseman ravinnon.
Mitä alueella tehdään käytännössä?
Hyvän levähdysalueen arki rakentuu kolmen toiminnan ympärille: Vieraspetopyyntiä jatketaan tai tehostetaan yhteistyössä paikallisten metsästysseurojen kanssa. Tehokas pienpetopyynti parantaa alueen pesimätulosta ja lisää syksyistä vetovoimaa lepäileville muuttolinnuille.
Vesilintujen syyslaskennat toteutetaan yhteistyössä paikallisen BirdLife-yhdistyksen aktiivien kanssa. Laskennat tuottavat tärkeää seurantatietoa alueen linnustosta ja levähdysalueen vaikuttavuudesta.
Alueen hoito ja kehittäminen tapahtuvat hanketyöntekijöiden tuella. He neuvovat käytännön toimissa ja auttavat tarvittaessa hoitosuunnitelman laadinnassa.
Miten levähdysalue perustetaan?
Perustaminen alkaa yhteydenotolla hanketyöntekijöihin. He arvioivat kohteen soveltuvuuden ensin karttatietojen perusteella, minkä jälkeen alueelle tehdään maastokäynti yhdessä maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan kanssa.
Jos kohde soveltuu levähdysalueeksi, sovitaan käytännön pelisäännöistä – kuten vieraspetopyynnistä, linnustonseurannasta ja rauhoitusajasta. Lopuksi laaditaan vapaamuotoinen sopimus Helmi-ohjelman loppuun eli vuoteen 2030 saakka.
Sopimus ei ole juridisesti sitova, siitä ei aiheudu kustannuksia, ja sen voi tarvittaessa irtisanoa.