VESILINTU­KANTAMME
OVAT HÄDÄSSÄ 


Suomen vesilintukannat 
ovat ajautuneet viime vuosikymmeninä poikkeukselliseen taantumaan.

Pitkäaikainen seuranta osoittaa, että monien tärkeimpien riistasorsien kannat ovat vähentyneet jyrkästi. Erityisesti rehevissä vesistöissä vesilintujen määrä on paikoin romahtanut. Rehevien järvien ja merenlahtien kokonaiskannat ovat laskeneet lähes 50 % hieman yli kahdessa vuosikymmenessä. Luonnonvarakeskuksen pitkän aikavälin aineisto, joka kattaa noin 40 vuoden seurannan, osoittaa taantuman olevan laaja-alaista ja pitkäkestoista. Kyse ei ole yksittäisten lajien tai heikkojen vuosien ilmiöstä, vaan kehityksestä, joka koskee lähes kaikkia keskeisiä riistalajeja ja heijastaa laajempia muutoksia vesiekosysteemeissä.

Yksittäiset hyvät vuodet eivät ole kääntäneet kokonaistrendiä, vaan monilla lajeilla kannat ovat pienentyneet tasaisesti vuosikymmenestä toiseen. Karummilla alueilla kehitys on ollut paikoin maltillisempaa, mutta valtakunnallinen kokonaiskuva on selvä: vesilintujen elinympäristöverkosto on köyhtynyt ja pirstoutunut. Samalla sisämaan levähdyspaikkojen väheneminen on heikentänyt lintujen mahdollisuuksia viipyä Suomessa syysmuuttokaudella ja saavuttaa riittävä muuttokunto.

Luonnonvarakeskus (Luke), Vesilintuseurannan tulokset 2025. Aineisto perustuu valtakunnallisiin vesilintujen parimäärälaskentoihin ja 
kannanmuutosindekseihin (1986–2025), julkaistu Jukuri-tietokannassa.

Syysmuutto on vesilintujen vuosikierrossa ratkaiseva vaihe. Linnut tarvitsevat riittävästi aikaa ja rauhaa kerätäkseen riittävän ihonalaisen rasvakerroksen, joka mahdollistaa pitkän muuttomatkan ja selviytymisen talvehtimisalueilla.

Syysmuuton onnistuminen vaikuttaa suoraan seuraavan pesimäkauden tuloksiin.

Vesilintujen syysmuutto ajoittuu ajanjaksoon, jolloin poikaset ovat vasta kasvaneet lentokykyisiksi ja aikuiset linnut ovat usein sulkasadon tai lisääntymisen jäljiltä fyysisesti kuormittuneita. Pitkät muuttomatkat, sääolosuhteet ja lisääntynyt kuolleisuus tekevät syysmuutosta ajanjakson, jolla on ratkaiseva merkitys lintujen selviytymiselle.

Onnistunut syysmuutto edellyttää riittäviä energiavarastoja, erityisesti ihonalaista vararasvaa. Rasvakerros toimii polttoaineena muuttomatkalla sekä suojana kylmyyttä ja ravinnon niukkuutta vastaan talvehtimisalueilla. Jos linnut joutuvat lähtemään muutolle liian aikaisin häirinnän tai metsästyspaineen vuoksi, energiavarastot jäävät puutteellisiksi. Se lisää lintujen kuolleisuutta.

Syysmuuton onnistuminen vaikuttaa suoraan seuraavan pesimäkauden tuloksiin. Hyvässä kunnossa talvehtimisalueille saapuvat linnut selviävät talvesta paremmin ja palaavat keväällä pesimäalueille ajoissa ja hyväkuntoisina. Se parantaa pesinnän ajoitusta, munantuotantoa ja poikasten eloonjäämistä. Talven aikana heikentynyt kunto estää usein pesinnän kokonaan.

Toistuva häiriö ja metsästyspaine voivat aiheuttaa vesilinnuille pakomuuton. Jos linnut joutuvat lähtemään liikkeelle liian aikaisin, 
ne eivät ehdi saavuttaa hyvää muuttokuntoa. Tämä lisää kuolleisuutta ja heikentää seuraavan kesän pesimätuottoa.

Metsästyksen aloittaminen 20.8. koko Suomessa samanaikaisesti ajaa vesilinnut muutolle ennenaikaisesti.

Vesilintujen elinympäristöjen umpeenkasvu ja ravintoketjujen muutos kerää syksyisin vähentyneet vesilintumme harvemmille hyville luonnonravintokohteille. Kun häirintä ajaa linnut niiltä liikkeelle liian aikaisin, ne eivät ehdi kerätä riittäviä energiavarastoja. Lisäksi paikallisista alueella pesineistä vesilinnuista tyhjentyneet ravintokohteet eivät houkuttele läpimuuttavaa kantaa lepäilemään Suomen kosteikoille, jolloin niiden muuttoreitit saattavat muuttua ja päivämatkat pidentyä.

Pakomuuton negatiiviset vaikutukset eivät rajoitu syksyyn. Liian varhain ja heikossa kunnossa muuttavat linnut selviävät talvesta huonommin ja palaavat keväällä myöhässä tai huonokuntoisina pesimäalueille. Tämä heikentää pesinnän ajoitusta, munantuotantoa ja poikasten eloonjäämistä ja näkyy lopulta koko vesilintukannan kehityksessä.

LEVÄHDYSALUEIDEN
VESILINNUT

Vesilinnut.fi-sivustolle olemme keränneet tietoa tärkeimpien taantuvien suomalaisten sisämaan levähdysalueilla lepäilevien metsästettävien vesilintujen tilanteesta ja levähdysalueiden myönteisistä vaikutuksista niiden kantoihin. Häiriöttömät syyslevähdysalueet parantavat lintujen kuntoa ennen muuttoa ja voivat vahvistaa kantojen kestävyyttä pitkällä aikavälillä.