Kemijärven Kallaanlampi – jätevesijärvestä Itä-Lapin parhaaksi linturetkikohteeksi
Teksti ja kuva: Pirkka Aalto
Stora Enson Kemijärven entisen sellutehtaan jätevesijärvi on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi lintualueeksi ja on nimestään huolimatta ollut jo vuosikymmeniä yksi koko Lapin mielenkiintoisimpia lintukohteita.
Alueen pesimälajistoon kuuluu monipuolisesti vesilintuja, kuten laulujoutsen, haapana, tavi, sinisorsa, jouhisorsa, lapasorsa, tukkasotka ja telkkä. Kesällä 2016 paikalla tehtiin koko Lapin ensimmäinen varmistettu pesimähavainto punasotkasta ja viime vuosina altaalle on kotiutunut harvinainen harmaasorsa.
Kahlaajista pesimäaikaiseen lajistoon kuuluvat ainakin töyhtöhyyppä, tylli, pikkutylli, lapinsirri, liro, valkoviklo, rantasipi ja taivaanvuohi. Myös meriharakka ja punajalkaviklo ovat kuuluneet alueen pesimälinnustoon. Alueella havaittiin vuoteen 2011 asti säännöllisesti rantakurveja, joka on yksi Suomen ja koko Länsi-Euroopan uhanalaisimmista linnuista.
Altaalla oleskelee myös monia muita läpimuuttavia tai luppoilevia vesilintuja, kuten uiveloita, mustalintuja, pilkkasiipiä, alleja, härkälintuja, mustakurkku-uikkuja ja kaakkureita, ja monet arktiset kahlaajat, kuten suo- ja pikkusirrit, ruokailevat sen rannoilla ja turvelautoilla muuttomatkoillaan. Enimmillään paikalla on havaittu neljä harmaahaikaraa. Lokkilinnuista pesimälajistoon ovat kuuluneet kala-, harmaa-, nauru- ja pikkulokki sekä kalatiira. Altaan reunoilla viihtyy myös suuri joukko erilaisia varpuslintuja ja mm. monet petolinnut kuten merikotka, sini- ja ruskosuohaukka sekä muutto-, ampu- ja tuulihaukka ja suopöllö käyttävät aluetta saalistusmaastonaan.
Altaalla viihtyneistä harvinaisuuksista mielenkiintoisin laji on ollut tiibetinhanhi, sillä vuosina 2001-2010 altaalla vietti kesiään enimmillään 27 lajin edustajaa. Myös muut alueelle eksyneet harvinaisuudet, kuten mustanmerenlokki, amerikantukkasotka ja isovesipääsky, ovat herättäneet valtakunnallista kiinnostusta paikkaa kohtaan.
Alue on monien vesilintujen tärkeä sulkimispaikka, ja enimmillään loppukesäiset vesilintumäärät voivat nousta jopa tuhanteen yksilöön. Käytännössä altaalla onkin aina nähtävää keväästä syksyyn niin kauan kuin vesialue on sulana. Kerrallaan altaalta laskettuja vesilintujen lajikohtaisia maksimimääriä ovat mm. 420 haapanaa, 370 tavia, 360 sinisorsaa, 30 jouhisorsaa, 15 lapasorsaa, 13 harmaasorsaa, 470 tukkasotkaa ja 316 telkkää.
Tämä hieno lintujärvi on ollut koko ajan osa suljettua ja aidattua tehdasaluetta, ja kaikki edellä mainitut havainnot ovat syntyneet tekemieni lintulaskentojen yhteydessä. Keväällä 2025 kohde kuitenkin avattiin aloitteestani myös yleisölle, eli kaikille linnuista ja alueen luonnosta kiinnostuneille, ja altaan reunalle rakennettiin lintutorni helpottamaan havainnointia. Tornin rakennuttaja on Stora Enso, puutavara on saatu Keitele Groupilta ja tornialueen hallinnasta ja polun ja tornin huollosta vastaa Kemijärven kaupunki.
Tälle uudelle Kallaanlammen lintutornille kulkee 300 metriä pitkä merkitty polku, joka lähtee Kallaanvaarasta Marjatien pohjoispäästä. Tornille on opasteet Pahkakummuntieltä alkaen. Torni avattiin toukokuussa 2025, ja vieraskirjan mukaan siitä on jo tullut suosittu retkeilykohde. Kävijöitä on ollut laajasti eri puolilta Suomea ja tornilta havaittujen lintulajien yhteismäärä ylitti ensimmäiseen syksyyn mennessä jo sata lajia. Tervetuloa tutustumaan!